Artikkelin kirjoitusohjeet

Suomen Haavanhoitoyhdistys ry julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Haava-lehteä. Lehti on ilmestynyt vuoden 1998 syksystä lähtien. Lehden painosmäärä on 3300 kpl. Yhdistyksellä on jäseniä noin 2600 eri terveydenhuollon ammattiryhmistä. Lehti sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun, mutta sitä voi tilata erikseen vuosikertana. Lehteä on tilattu useisiin ammattikorkeakouluihin ja kirjastoihin sekä terveydenhuollon eri toimipisteisiin. Lehdessä julkaistaan haavanhoitoon liittyviä artikkeleita, tutkimusraportteja ja konferenssiterveisiä yms. Toimitusneuvosto arvioi artikkelit ja antaa tarvittaessa palautetta tai muutosehdotuksia ennen artikkelin julkaisemista. Tarvittaessa toimitusneuvosto pyytää vertaisarvion aihealueen tuntevilta asiantuntijoilta. Artikkelin sisältö on kirjoittajan vastuulla eikä se edusta lehden tai yhdistyksen virallista kantaa.

Tutkimusartikkelit noudattavat seuraavaa muotoa:

Otsikko: Otsikon tulee kertoa artikkelin keskeinen sisältö. Otsikon alle lisätään kirjoittajien nimet, ammatit ja/tai virkanimikkeet/oppiarvot ja työpaikat (ks. artikkelin kirjoittaja/kirjoittajat).

Johdanto/tausta: Käsitellään tutkimuksen taustoja viitaten aiempaan kirjallisuuteen käsiteltävästä aiheesta. Lisäksi määritellään tutkimuksen keskeiset käsitteet ja perustellaan, miksi kyseinen tutkimus on tehty ja miksi kirjoittajat päättivät paneutua kyseiseen aiheeseen.

Tutkimuksen tarkoitus/hypoteesi ja tavoitteet: Esitellään tutkimusongelmat/-tehtävät/-kysymykset tai hypoteesi lyhyesti ja ytimekkäästi. Lisäksi kerrotaan, mikä on tutkimuksen tavoite, eli miten tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää.

Tutkimusaineisto/menetelmät: Kuvataan tutkimusmenetelmä ja -asetelma sekä tutkimusaineiston keräys, analysointimenetelmät, tilastotieteelliset menetelmät tai muut tutkimuksen tuloksien analysointiin käytetyt metodit.

Tulokset: Tutkimustulokset kuvataan tiivistetysti. Tulokset voi jakaantua useisiin eri alaotsikoihin, riippuen tutkimuksen lähtökohdista.

Pohdinta: Yhteenveto edellä esitetyistä tuloksista sekä saatujen tulosten vertailu aiemmin julkaistuihin vastaaviin tutkimuksiin. Pohdinnassa otetaan kantaa myös siihen, kuinka saadut tulokset muuttavat vallitsevia hoitokäytäntöjä ja miten nykyisiä käytäntöjä tulisi muuttaa. Pohdinnassa tulee myös arvioida tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimustulosten yleistettävyyttä.

Kiitokset: Kirjoittajat kiittävät tutkimukseen osallistuneita henkilöitä, joita ei ole mainittu kirjoittajiksi, sekä halutessaan myös mahdollisia tutkimuksen rahoittajia.

Lähteet: Artikkelin loppuun lisätään lähdeluettelo artikkelissa viitattuihin lähteisiin Haava-lehden kirjoitusohjeiden mukaisesti (ks. lähdeviitteet ja kirjallisuusluettelo).

Muut artikkelit noudattavat seuraavaa muotoa:

Otsikko: Otsikon tulee kertoa artikkelin keskeinen sisältö. Otsikon alle tulee kirjoittajien nimet, ammatit ja/tai virkanimikkeet/oppiarvot ja työpaikat (ks. artikkelin kirjoittaja/kirjoittajat).

Alkukappale eli ingressi: Ingressi herättää lukijan mielenkiinnon kertomalla artikkelista olennaisimmat asiat, ja johdattelee lukijan aiheeseen. Ingressi ei kuitenkaan ole sisällysluettelo. Suositeltava ingressin pituus on 30–40 sanaa.

Väliotsikot: Väliotsikoilla voi jaksottaa leipätekstin lukijan kannalta luettaviksi kokonaisuuksiksi. Tekstin on oltava selkeää suomen kieltä, mikä tarkoittaa, että vierasperäisiä sanoja, lyhenteitä ja pitkiä lauseita tulee välttää. Myös lääketieteelliset ja latinan kieliset termit tulisi mahdollisuuksien mukaan kääntää suomen kielelle tai ainakin kuvata, mitä ne tarkoittavat.

Esimerkeillä voidaan havainnollistaa käsiteltävää asiaa. Lääkkeistä ja haavanhoitovalmisteista suositellaan käytettävän niiden geneerisiä nimiä esim. hydrokolloidi, jonka perään voi laittaa esimerkein tuotemerkkien nimiä sulkuihin. Esim. Hydrokolloidit (DuoDERM®).

Lähteet: Artikkelin loppuun lisätään lähdeluettelo Haava-lehden kirjoitusohjeiden mukaisesti (ks. lähdeviitteet ja kirjallisuusluettelo)

Kuvat, kuviot ja taulukot

Tekstiä voi elävöittää taulukoilla, kuvioilla ja kuvilla. Kuvat tulee olla jpg- tai pgn-muodossa. Halutessasi voit myös esittää toimituskunnalle toiveita artikkelia elävöittävän aineiston lisäämiseksi. Muistahan viitata mahdollisiin taulukoihin, kuvioihin ja kuviin myös tekstissä (esim. Taulukko 1). Huolehdithan kuvamateriaalin tekijänoikeuksista. Julkaistavalla kuvalla tulee olla kuvan omistajan lupa. Jos potilas on indetifioitavissa kuvassa, on oltava merkintä ”Kysytty potilaan lupa”.

Lähdeviitteet ja kirjallisuusluettelo

Viitatut lähteet tekstissä tulee merkitä sulkeisiin kyseisen lauseen/kappaleen perään. Tekstiviitteenä käytetään tekijän sukunimeä ja vuosilukua. Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, kirjoitetaan vain ensimmäisen kirjoittajan sukunimi ja sen perään lyhenne ym.

Lähteet luetteloidaan artikkelin loppuun aakkosjärjestyksessä: sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi, kirjan/artikkelin nimi, volyyminumero, lehdennumero, julkaisija/kustantaja, painopaikka ja sivunumerot. Jos kyseessä on sähköinen lähde, kirjoitetaan sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi, osoite, josta lähde on saatavilla (esim. saavavilla: www.shhy.fi) ja viittauspäivä (esim. viitattu 1.1.2019).

Artikkelin ulkoasu

Lähetä artikkelin käsikirjoitus Word-muodossa sähköpostin liitteenä. Pitkässä artikkeleissa väliotsikot ovat toivottuja. Lihavointeja ja kursivointeja ei tule tehdä valmiiksi. Toiveita jonkun asian/sanan korostamiseksi, tai korostamista väreiksi, voi tehdä tekstin loppuun. Oikean reunan tasausta eikä tavutusta tarvitse käyttää. Artikkeli kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla rivivälillä 1½ ja kirjain koolla 12. Yksi sivu on n. 4000 merkkiä.

Artikkelin kirjoittaja/kirjoittajat

Julkaistavan artikkelin yhteydessä esitellään artikkelin kirjoittajan/kirjoittajien oppiarvo/-arvot ja ammattinimike/-nimikkeet sekä työpaikka. Artikkelin kirjoittajan/kirjoittajien kasvokuvan (potretti) julkaiseminen on vapaaehtoista mutta toivottavaa.

Tiivistelmä

Voit halutessasi kirjoittaa artikkelistasi lyhyen tiivistelmän englannin tai ruotsin kielellä.

Artikkelin toimitus toimitusneuvostolle

Artikkelit lähetetään Haava-lehden päätoimittajalle sähköpostiosoitteeseen . Taitettu versio lähetetään kirjoittajalle nähtäväksi ja mikäli kirjoittaja ei kommentoi artikkeliaan, tulkitaan, että kirjoittaja hyväksyy artikkelinsa julkaistavaksi.

Vertaisarviointi

Haava-lehden toimitusneuvosto käyttää tarvittaessa asiantuntijoita artikkelien arvioinnissa. Kirjoittaja saa arvioijalta palautteen, joka auttaa työstämään artikkelia lehteä varten.

Kirjoituspalkkiot

Haava-lehdessä julkaistusta artikkelista tai haastattelusta maksetaan 150 euroa/ensimmäinen sivu ja seuraavista sivuista 50 euroa/sivu. Kirjoituspalkkio maksetaan artikkelin julkaisun jälkeen ja palkkiolomake lähetetään kirjoittajan antamaan katuosoitteeseen.

Kirjoittajan kappale

Lehdestä postitetaan kirjoittajan kappale. Lisää artikkelin loppuun osoite, mihin kirjoittajan kappale postitetaan ja sähköpostisi mahdollista yhteydenottoa varten.

Artikkeleiden käyttöoikeus

Haava-lehteen kirjoitetun artikkelin omistaa Haava-lehti. Jos kirjoittaja toivoo artikkelin julkaistavan jossain toisessa lehdessä, niin lupa julkaisuun tulee pyytää päätoimittajalta. Uudelleen julkaistava artikkeli tulee olla pdf-muodossa ja teksti: ”Julkaistu Haava-lehdessä”.

Verkkolehti

Haava-lehti julkaistaan toistaiseksi sekä paperi- että nettiversiona. Yhdistyksen sivuilla (www.shhy.fi) julkaistavaa Haava-lehteä pääsee lukemaan vain yhdistyksen jäsenet kirjautumalla järjestelmään omilla tunnuksillaan. Kuvien päälle laitetaan vesileimoja poikittain, tekstinä HAAVA. Vesileima ei estä kuvan katselua, mutta se estää kuvan/kuvien kopioinnin. Mikäli kirjoittaja/kirjoittajat eivät halua artikkelinsa tulevan julkaistuksi nettiversiossa, tulee heidän ilmoittaa asiasta päätoimittajalle.

Suomen Haavanhoitoyhdistys ry 23.10.2019